Taustaa

”Lauloin jo lapsena paljon. Harrastus sai kuitenkin uutta pontta, kun opettelin 8-vuotiaana soittamaan joulupukin tuomia pikkuisia sähköurkuja. Säestin itseäni uruilla, ja lauloin kaikki saatavilla olevat lastenlaulukirjat kannesta kanteen. Ilmeisesti olin tyytyväinen taitoihini, koska tallensin satoja minuutteja lauluani kaseteille. Kaikki nuo kasetit ovat kylläkin aikojen kuluessa hävinneet.

Itse asiassa ainoa äänite, jolla lauluani voi kuulla, on ala-asteella ollessani äänitetty Seppo Kuusikon Märässä mudassa-lastenlevy. Laulan kahdessa laulussa kahden muun tytön kanssa kuoro-osuuksia. Kuoroesiintymiset olivatkin ainoita tilaisuuksia, jolloin suostuin laulamaan julkisesti. Olen ollut auttamattoman ujo, enkä voinut kuvitellakaan pienenä, että joskus laulaisin sadoille ihmisille yksin.

Esiintymistä olen onneksi saanut harjoitella aivan huomaamatta tavallisen koulutyön ohessa. Pääsin 9-vuotiaana musiikkiluokalle kotikaupungissani Oulussa. Musiikkiluokkatoiminta toi mukanaan myös uuden soittoharrastuksen. Soitin vielä yläasteella poikkihuilua, mutta Madetojan musiikkilukioon mennessäni se harrastus jäi, koska en voinut laulaa soittaessani.

Vasta lukiossa ollessani rohkaistuin laulamaan yksin, kun Jounelan Markku piti laulukokeita, joissa kuului laulaa yksin. Kiitokset siitä! Näihin samoihin aikoihin vuonna 1993 tapasin Oulun yöelämässä vielä tänäkin päivänä minua säestävän kitaristin. Hän kertoi, että heidän bändin laulaja oli lopettanut. Taisi olla jo sama viikonloppu, kun olin erään vanhan kaupan takahuoneessa laulamassa Ranskalaisia korkoja…

Kesällä 1993 aloitimme keikkailun. Alkuvuosina keikkoja oli vain muutamia. Soitin bändissämme itse koskettimia ja lauloin. Vuonna 1996 aloittaessani yliopisto-opinnot (luin lastentarhanopettajaksi) keikkailu lisääntyi huomattavasti.

Keikoillamme soitimme paljon paikoissa, joissa oli myös toinen esiintyjä samana iltana. Yhteen väliin satuimme usein samoille lavoille Yölinnun kanssa. Heidän kauttaan sain eräs hiihtoloma mukavan puhelun Esa Niemiseltä. Pääsin esiintymään ButsiBum-ohjelmaan vuosina 2001 ja 2002. Vuonna 2002 esiinnyin myös Taikakuun Saanko luvan-ohjelmassa. Monia unohtumattomia keikkoja olivat ne monet kerrat, kun satuimme toiseksi bändiksi Agents-yhtyeen keikoille vuosina 2000-2006. Yleisöä ja lämpöä riitti.

Kesälän Tuomas pyysi minua joukkueeseensa BumtsiBumiin vielä vuonna 2004, mutta siinä vaiheessa suuri vatsani oli jo laulamisen tiellä…

Ihanaiset tyttöni syntyivät vuosina 2004 ja 2006. Viime vuodet ovat kuluneet tyttöjä hoitaessa ja luokanopettajana työskennellessä (valmistuin 2001). Yksi omakotitaloprojektikin on onnistuneesti takana. Nyt elämäni on siinä tilanteessa, että yksityistilaisuuksissa laulamisen lisäksi tanssilavat ja ravintolat kutsuvat jälleen. Toivottavasti näemme pian!”

Kuvat Jukka Dahl